Paraisten piparkakut - äidin resepti talouskoulusta 1950-luvulta

Ensimmäinen pyhä juhannuksen jälkeen lähestyy, samoin pikkujoulujen aika ennen sitä talven suurinta juhlaa. Piparkakut ovat mukava leivonnainen virittäytyä joulun tunnelmiin ajoissa. Mä teen niitä yleensä vain jouluksi vaikka yhtä hyvin voisi tehdä juhannukseksikin, onhan niitä valmiinakin myynnissä läpi vuoden. Muistan lapsuudessa ihmetelleeni, että miksi meidän äidin piparit ovat niin paljon parempia kuin muiden tekemät. Vasta aikuisena se selvisi mulle, kun aloin kiinnostua leipomisesta ja pyysin äidiltä tuon reseptin. Verrattuani reseptiä muihin vastaaviin huomasin että perunajauhot olivat todennäköisin syy. Näitä Paraisten piparkakkujen reseptejä on olemassa tosi monia, joskaan ne eivät paljoa toisistaan poikkea. Nämä piparit ovat rapeita, mureita, aavistuksen vaaleampia kuin monella muulla reseptillä tehdyt. Maku on mielestäni ihan täydellinen, makea ja mausteinen, mutta se perunajauho aavistuksen loiventaa mausteisuutta samalla kun se tekee ne piparit ihanan rapeiksi. Mun äiti kävi talouskoulun 1950-luvun lopulla, resepti on sieltä peräisin. Vinkki: tee osa pipareista pienellä muotilla, että saat tehtyä herkullisia homejuustopipareita glögin kanssa nautittavaksi.

250 g voita tai margariinia

200 g sokeria

1 muna

100 g siirappia

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä

1 tl neilikkaa

2 tl soodaa

200 g perunajauhoja

300 g vehnäjauhoja

Vaahdota huoneeenlämpöinen rasva ja sokeri, lisää sitten muna ja siirappi. Sekoita jauhot ja mausteet keskenään ja lisää ne sihdin läpi taikinaan. Sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan levätä kylmässä seuraavaan päivään. Taikina kannattaa jakaa kahtia ja kaulia ohueksi levyksi kahdessa osassa. Ota muotilla pipareita ja paista ne 200° uunissa kauniin ruskeiksi.