Pesto-kylmäsavulohirullat

Mulla oli pakkasessa anopin sisaren miehen itse kylmäsavustamaa lohta pala, jotain herkkua siitä oli loihdittava, ettei se vaan katoaisi suoraan suihin pelkästään leivän päälle siivutettuna. Mitäs jos rullia jollain täytteellä? Löysin arkistoistani Valion reseptin, jossa oli kivan oloinen pesto-tuorejuustotäyte. Lähdin siitä muutellen tekemään täytettä. Lohirullat nautittiin meillä tässä taannoin ystävien hyvässä seurassa alkuruokana sienikeiton kera saaristolaisleipäkiekkojen päällä. Ihania pikku paloja vaikka mihin juhlapöytään. Tuon kylmäsavulohen voi mainiosti korvata Valion tapaan graavilohella, mutta kyllä mun suuhuni nämä kylmäsavurullat ovat maukkaampia. Enpä jorise tässä sen enempää, pitää tehdä nopeasti ruoka ja sitten virittäytyä sohvalle telkkarin ääreen katsomaan jääkiekkoa. Se on tämä nuoren maalivahdin äitinä olo välillä aika hurjaa, kun maha on ihan solmussa kun niitä pelejä katsoo, jännittää niin paljon!

n. 300 g kylmäsavulohta viipaleina

1 rkl sitruunamehua

1 rs (180 g) Pirkka maustamatonta tuorejuustoa

2 rkl Pirkka sitruunapestoa

3/4 dl rucolaa hienonnettuna

2 rkl tilliä hienonnettuna

Asettele ohuet lohiviipaleet vieri viereen vähän limittäin tuorekelmun päälle n. 30 x 20 cm:n levyksi. Purista sitruunamehua suoraan sitruunan puolikkaasta lohiviipaleiden päälle. Sekoita tuorejuusto notkeaksi ja lisää loput ainekset joukkoon. Levitä täyte lastan avulla lohiviipaleiden päälle. Rullaa levy kääretortun tapaan tiukaksi rullaksi kelmun avulla ja kiedo kelmu lohirullan ympärille. Kiedo rulla vielä folioon ja laita pakastimeen muutamaksi tunniksi tai yön yli. Ota rulla huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen leikkaamista. Leikkaa kohmeisena viipaleiksi ja lado ne tarjoilualustalle joko sellaisenaan tai ota saaristolaisleivästä pyöreän muotin avulla kiekkoja ja tarjoa lohikiekot niiden päältä. 

Mansikka-marenkimoussekakku

Meni tosi pitkä aika ennen kuin tämä kakku päätyi tänne blogiin. Mulla kävi kakun kanssa tosi hassusti, pari kappaletta niitä lässähti ihan muusiksi. Kakut olivat vielä menossa yhteen kahvitilaisuuteen. Harmitti niin paljon, että ajattelin, etten enää koskaan tämä tyylistä tee. Sitten tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin ja testasin kakkua uudelleen, kun mun kaverini oli meillä kylässä, kakku onnistui täydellisesti, me molemmat tykättiin unelmankevyestä, suuhun sulavasta rakenteesta tosi paljon. Tulin siihen johtopäätökseen, ettei tällaista unelman kevyttä kakku voi kuljettaa mihinkään, se pitää syödä paikan päällä, muuten se lässähtää. Se kakku, mitä me mun ystäväni kanssa syötiin, pysyi ihan täydellisesti koossa vielä seuraavanakin päivänä. Seuraavalla kerralla laitan päälle vielä kevyemmän koristelun. Tämä henkäyksen kevyt, ihana marenkijuustokakku on niin herkkä, ettei sitä kannata kuljetella mihinkään, eikä laittaa päälle mitään raskasta, ihan kevyet koristelut vaan. Silti suosittelen kakkureseptiä lämpimästi, hienostunut ja ihanan makuinen kakku!

Ensimmäiset kakut:

Toinen kakku:

22 -25 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka

Pohja:

260 g Domino-keksejä tai 200 g Diggestive-keksejä

75 g voita tai margariinia

Marenki:

5 valkuaista

2 dl sokeria

Täyte:

marenkia

6 liivatetta

2 rkl sitruunamehua

350 g mansikoita

5 dl kuohukermaa

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla. Murskaa keksit, sulata rasva ja sekoita ne keskenään. Taputtele pohja-ainekset vuokaan. Jos käytät Domino-keksejä, taputtele pohjan ainekset kevyesti vuokaan, ettei pohjasta tule liian kovaa. Laita vuoka kylmään siksi aikaa, kun teet marenkimoussen. Tee marenki kuivassa, puhtaassa astiassa. Vatkaa valkuaisia koko ajan. Kun marenki on alkanut muodostua, lisää sokeri erissä koko ajan vatkaten. Marenki on valmista, kun se on niin kiinteää, että se pysyy astiassa, vaikka käännät sen ylösalaisin. Soseuta mansikat ja vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään marenki, mansikkasose ja kermavaahto. Liota liivatteet kylmässä vedessä, purista niistä vesi pois ja sulata kuumaan sitruunamehuun. Kaada liivateseos ohuena nauhana marenkinmoussen joukkoon ja sekoita kevyesti lastalla. Kaada mousse pohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä ainakin neljä tuntia, mielellään seuraavaan päivään. Älä käytä koristeluun mitään raskasta, sillä kakku on tosi kevyt rakenteeltaan äläkä kuljeta mihinkään, sillä rakenne kärsii autoilusta. 

Purjoinen feta-kanapiirakka

Tässä taannoin tarvittiin iltapalaksi jotain kivaa (vanhempi poika yökylässä!) ja päädyin taas suolaiseen piirakkaan, joka syntyi kotoa löytyvistä aineksista. Piirakan piti olla sen verran tuhti, että kevyen vihersalaatin kanssa tarjottuna sillä lähtisi nälkä. Päädyin tuttuun, turvalliseen ja herkulliseen pohjaan, joka sisältää rahkaa. Sitä löytyy aina mun jääkaapistani. Se on mukava tehdä, kun ei tarvitse kylmää välilllä, ei pistelyä, kaulintaa eikä esipaistoa. Taputtelu vain piirasvuokaan, täyte päälle ja uuniin, mikäs sen helpompaa. Tavallisten vehnäjauhojen tilalla kokeilin täysjyväjauhoja, niistä tulee loistava pohja. Mutta sitten se täyte, mitähän sieltä kaapista löytyi? Suikaloin puolikkaan purjon ja höyrytin sen kattilassa. Sitten mulla oli kilon peltipurkki niitä ihania Lidlin kreikkalaisia fetakiekkoja. Yksi kiekko päätyisi piirakkaan. Jääkaapissa oli paketti Kariniemen suolattuja minuuttipihvejä, pari pihviä päätyi suikaloituna pannun kautta täytteeksi. Eipä siinä sen enempää täytteitä tarvittukaan, sitten kielenvievän kinkkupiirakan kerma-munaseos päälle ja herkku uuniin. Superhyvää, en sano muuta!

28 cm halkaisijaltaan oleva piirakkavuoka

Pohjan ohje on täällä
vehnäjauhojen tilalla käytin Myllyn Paras täysjyvävehnäjauhoja

Täyte:

1/2 purjo suikaloituna

200 -250 g murusteltua tai kuutioitua fetaa

2 Kariniemen minuuttipihviä (suolattua tai maustamatonta) suikaloituna

1/2 sitruunan mehu

Liemi:

3 munaa

2 prk ruokakermaa

1/2 tl suolaa

mustapippuria myllystä

1 tl kuivattua tilliä

Tee pohja ohjeen mukaan ja taputtele se piirakkavuokaan pohjalle ja reunoille. Viimeistele taikina vuoan reunoilta haarukalla. Sekoita täyteainekset kulhossa ja levitä vuokaan. Purista sitruunan mehua päälle. Sekoita liemiainekset ja kaada ne täytteen päälle. Paista piirasta 200° uunin alaosassa noin 40 minuuttia. Peitä piirakka leivinpaperilla, kun se on jonkin aikaa kypsynyt, ettei se pala päältä. Tarjoa haaleana vihersalaatin kanssa.

Suppilovahvero-pekonipizza

Tiedättekö mistä tietää sen, että joku on hyvä ystävä? No esim. siitä, että hän menee rämeiseen metsään ja poimii siellä sulle neljä tuntia suppilovahveroita, korillisen ja muovipussillisen, eikä suostu ottamaan edes mitään maksua sienistä vastaan! Luokittelen tällaisen henkilön erittäin hyväksi ystäväksi. Hienosti sopivat suppilovahverot pekonin kanssa pizzan päälle. Uunipellillinen sujahti parempiin suihin sitä vauhtia, ettei tarvinnut seuraavana päivänä pizzaa lämmitellä. Kolmeen pekkaan me tuhottiin pizza Isännän ja vanhemman pojan kanssa.

Uunipellillinen

pohjan ohje on täällä

tomaattikastikkeen ohje on täällä

Päälle:

suppilovahveroita (läviköllinen)

1 sipuli + vähän öljyä

1 pkt (170 g) Amerikan pekonia

juustoraastetta

Tee ensin pohja ohjeen mukaan ja esipaista uunissa. Valmista pizzakastike ohjeen mukaan sillä aikaa, kun pizzapohja on uunissa. Revi suppilovahverot kahtia ja puhdista sienet. Poista kosteus sienistä käyttämällä ne kuivalla kuumalla pannulla, paista niin kauan, että kosteus haihtuu. Silppua pekoni ja paista pannulla. Kuutioi tai suikaloi sipuli ja kuullota sekin pannulla. Kun pizzapohja on hetken levännyt huoneenlämmössä, lisää päälle tomaattikastike ja kastikkeen päälle sienet. Lisää sitten pekonisilppu ja juustoraaste. Ripottele päälle juustoraastetta ja paista vielä pizzaa uunissa n. 20 minuuttia 200°, kunnes juusto on kauniisti sulanut.

Nopea tomaattikastike pizzalle

Pizzaa tekee mieli, muttei aina jaksa tehdä kaikkea pitkän kaavan mukaan. Täällä tai täällä on resepti nopealle leivinjauheella kohotettavalle pizzapohjalle. Mun mielestäni pizza vaatii kuitenkin hyvän tomaattikastikkeen ennen täytteitä, muttei sitäkään aina viitsi keitellä kokoon pitkiä aikoja. Nykymaailman meno on sen verran kiivasta, ettei aina vaan olevinaan ehdi. Nou hätä, siihenkin löytyy hyvä resepti, joka on viidessä minuutissa valmis, sisältää vain muutaman aineksen ja maku on ihan loistava. Kastikkeessa kannattaa panostaa laadukkaaseen tomaattimurskaan, ostaa esim. Muttia. Jos kastiketta tekee uunipellilliseen pizzaa, sitä jää vähän yli. Se loppu kannattaa käyttää pastan kanssa tai ruuanlaitossa. Itse laitoin jämät dippikastikkeen joukkoon, ne sopi sinne tosi hyvin. Mä oion aina tarvittaessa kurvit suoriksi tällä kastikkeella, joka valmistuu niin nopeasti, että siinä Jamie Oliverkin 15 minuutin kokkailuineen kalpenee!

3 -4 pienemmälle pizzalle tai uunipellilliselle

400 g laadukasta tomaattimurskaa (Mutti)

2 rkl oliiviöljyä

2 tl suolaa

1 rkl kuivattua tai kourallinen tuoretta basilikaa

ripaus sokeria

Laita ainekset kattilaan ja keittele 5 minuuttia, että maut sekoittuvat keskenään. Käytä pizzan kastikkeena. Jos kastiketta jää yli, käytä loput ruoanlaitossa.

Rahkapohja uunipellilliselle pizzaa

Tämä pizzapohja kiinnitti huomioni Titan tuvassa. Maitorahka ja juustoraaste pääosissa, vähän jauhoja ja mausteita, voisiko se oikeasti toimia? Tätä oli ihan pakko päästä kokeilemaan. Taikina on tosi löysä, kannattaa käyttää reilusti jauhoja tai öljytä kädet siinä vaiheessa, kun taputtelee sen uunipellille leivinpaperin päälle. Titan reseptissä oli vehnäleseitä, mun kaapistani löytyi kauraleseitä, joten käytin niitä. Aivan ihana ohut pohja mun 60-senttiseen uuniini. Meillä oli testiryhmässä itseni ja Isännän lisäksi vanhempi poikamme, kaikki tykkäsivät pizzasta kovasti. Kannattaa ehdottomasti kokeilla, hyvä pizzapohja!

250 g maitorahkaa

150 g juustoraastetta

3 rkl ruisjauhoja

2 rkl durumvehnäjauhoja

3 tl leivinjauhetta

4 rkl vehnä- tai kauraleseitä

2 kananmunaa

1 tl mustapippuria myllystä

1 tl suolaa

Sekoita ensin kuivat ainekset keskenään ja lisää niihin loput ainekset. Taputtele löysähkö taikina tasaisesti öljytyin käsin tai jauhoja apuna käyttäen leivinpaperin päälle uunipellille. Esipaista pizzapohjaa 200° uunissa noin 10 minuutin ajan. Ota pohja pois uunista ja täytä haluamallasi tavalla. Paista vielä 200° noin 20 minuuttia.

Tonnikalapasta - nopea ja helppo herkku

Tänään meillä oli pastapäivä. Tuoretta nauhapastaa järkyttävän hyvän tonnikalakastikkeen kera. Meille meinas käydä Isännän kanssa huonosti, meinattiin haljeta molemmat, kun tuli syötyä ihan liikaa, mutta kun ei voinut lopettaa! Jos tykkäät pastasta, juustosta ja tonnikalasta, tämä pasta katoaa teillä parempiin suihin alta aikayksikön. Tuore nauhapasta sopii tämän kastikkeen kanssa loistavasti. Kastike kannattaa tehdä paistinpannulla ja pasta siirtää kastikkeen joukkoon valuttamisen jälkeen, näin kastike maustaa pastan joka puolelta. Jos haluat tarjota tätä vähän hienommin, esimerkiksi viikonloppuna, lämmitä tarjoiluastia uunissa ja kippaa pasta kastikkeineen pannulta tarjoiluastiaan, koristele ja vie pöytään tarjolle. Meillä näin arkipäivänä kauhottiin rahvaanomaisesti pannulta lautaselle, josta pasta siirtyi alta aika yksikön parempiin suihin. Kastikkeen aineksina on tonnikalan lisäksi sipulia, vettä, sulatejuustoa,tilliä ja vaaleaa suurustetta. Eipä kovin kummoset ainekset, mutta superherkullinen lopputulos niistä syntyi.

3 -4:lle hengelle

1 pkt (250 g) tuoretta nauhapastaa

vettä ja suolaa

Kastike:

1 sipuli

2 rkl öljyä

5 dl vettä

n. 200 g Koskenlaskija-sulatejuustoa

3 rkl vaaleaa kastikesuurustetta

2 prk tonnikalaa (öljyssä)

1 puntti tilliä

ripaus suolaa

sitruunapippuria maun mukaan

Silppua sipuli, laita öljy pannulle ja sipulit öljyyn kuullottumaan. Kun sipuli on kuullottunut, lisää kylmä vesi ja anna sen kuumentua. Tässä vaiheessa voi laittaa tuorepastan kiehumaan, että se on valmista samoihin aikoihin kuin kastikekin. Lisää sitten sulatejuusto nokareina kastikkeeseen. Hämmennä, kunnes juusto sulaa. Lisää silputtu tilli, suola ja sitruunapippuri. Lisää kastikesuuruste ja hämmennä hyvin, Valuta tonnikala ja lisää se viimeisenä pannulle, anna kastikkeen enää kuumentua, lisää valutettu pasta joukkoon ja tarjoa heti vihersalaatin kera.

Italialainen jauhelihapiiras

Hyvät ystävämme olivat meillä lauantaina visiitillä. Tarjoilua miettiessäni, ei mua oikein inspiroinut lähteä kauppaan enkä viitsinyt pakkasestakaan alkaa mitään sulatella. Tapani mukaan olin valmistautunut huonosti ennakkoon ja luotin siihen, että kyllä mä jotain keksin. Keksinhän minä, kurkkasin jääkaappiin ja siellä oli niinkin eksoottista raaka-ainetta kuin jauhelihaa. Ajattelin kyllä ensin, ettei jauhelihasta saa mitään kivaa aikaan, se on niin tavallinen raaka-aine. Isäntä oli esittänyt toiveen, että joku piirakka olis kiva, joten aloin selailla piirakkaohjeitani. Käteeni osui oikein retroresepti luultavasti ajalta, kun pojat olivat pieniä. Reseptin vieressä luki, että olin saanut sen porilaiselta ystävältäni Jaanalta. Kun olin sen ylös kirjoittanut, niin todennäköisesti Jaana on sitä meillä joskus muinoin tarjonnut. Mulla ei kyllä ollut asiasta minkäänlaista mielikuvaa. Alla kermaviilivoitaikinaa, sisällä jauheliha-sipuliseosta ja juustoinen bechamelkastike, päällä kansi kemaviilivoitaikinasta. Kemaviilivoitaikina oli mulle ihan uusi tuttavuus, onneksi tutustuttiin! Toin reseptin niukkaa maustevalikoimaa nykyaikaan ja ihan vähän lisäsin sitä, muuten noudatin vanhaa ohjetta. Piiras, jota nautittiin parin salaatin ja hyvän viinin kera, oli täydellinen menestys, josta pidimme kaikki neljä tosi paljon!

150 g voita
5 dl vehnäjauhoja
1 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
1 tlk kermaviiliä
Täyte:
400 -500 g jauhelihaa
2 -3 sipulia
2 -3 valkosipulin kynttä murskattuna
suolaa
mustapippuria myllystä
loraus balsamiviinietikkaa
vähän silputtua timjamia
Valkokastike:
2 rkl voita
1 1/2 rkl vehnäjauhoja
3 -4 dl maitoa
3 -4 dl juustoraastetta
suolaa
mustapippuria
Voiteluun:
munaa tai hunajaa

Kuutioi voi ja anna sen pehmitä hiukan. Sekoita kuivat aineet jauhoihin ja lisää jauhoseos ja kermaviili voin joukkoon. Sekoita ainekset taikinaksi ja anna taikinan olla kylmässä 1 -2 tuntia. Ota 26 cm halkaisijaltaan oleva piirakkavuoka ja piirrä sen ääriviivoja myötäillen leivinpaperiin hiukan vuokaa suurempi ympyrä. Ota sitten toinen leivinpaperi ja laita se leivinalustalle. Ripottele vähän jauhoja päälle. Ota taikinasta vajaa puolet ja laita se leivinpaperille. Taputtele taikina vähän litteämmäksi ja laita hiukan jauhoja päälle. Siirrä taikinan päälle leivinpaperi, johon piirsit ympyrän ja kauli taikina leivinpaperien välissä piirretyn ympyrän kokoiseksi pyöryläksi. Leikkaa pyörylä terävällä veitsellä leivinpaperin päältä ympyrän ääriviivoja myöten. Siirrä taikina leivinpaperin avulla vuokaan ja vuoraa vuoka sillä. Paista täytteen ainekset miedolla lämmöllä pannulla ja siirrä vuokaan. Tee valkokastike kattilassa koko ajan sekoittaen, lisää viimeisenä joukkoon juustoraaste ja mausteet. Levitä kastike jauhelihaseoksen päälle. Ota lopusta taikinasta hiukan sivuun koristeita varten ja kauli piiraaseen kansi yllä olevin ohjein. Siirrä kansi piiraan päälle. Ylimääräisen taikinan saat reunoilta hyvin pois, kun ajat kaulimella reunoja pitkin ja poistat sitten ylimääräisen taikinan. Tee lopusta taikinasta haluamiasi koristekuvioita piiraan pinnalle. Voitele piiras munalla tai hunajalla ja paista 200° 25 -30 minuuttia uunin alimmalla ritilällä. Nautitaan haaleana hyvän salaatin kanssa.

Pääkaupungin salaatti - salat stolitsnyi - salade olivier - venäläinen salaatti

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja juuret tsaarin ajan Venäjällä. Törmäsin tähän mielenkiintoiseen salaattiin reseptikansiossani, jostain lehdestä repäisty salaattiresepti kulki nimellä pääkaupungin salaatti. Olin varma, että tämän salaatin myötä mentäisiin Helsinkiin, mutta googlailuni veikin minut Venäjälle. Salaatti on ranskalaisen Chef Lucien Olivierin luomus 1860-luvulta, hän tarjoili sitä moskovalaisessa Ermitaze-ravintolassa. Herkullisella, ruokaisalla alkusalaatilla ei ole nykyisin yhtä oikeaa tekotapaa vaan jokainen voi luoda omansa. Suomalaisella italiansalaatillakin on juurensa tässä salaatissa, samoin ympäri maailmaa tunnetulla Ensalada Rusalla, venäläisellä salaatilla. Alkuperäinen nimi oli "salade Olivier", mutta vallankumouksen tiimellyksessä salaatin nimi vaihtui Venäjällä pääkaupungin salaatiksi, nykyisin nimi on monessa paikassa palautettu salade Olivieriksi. Alkuperäisen salaatin resepti, varsinkin kastike (ranskalaista viinietikkaa, sinappia ja Provencen oliiviöljyä sisältävää majoneesia), oli tarkoin varjeltu salaisuus. Salaatti sisälsi teertä, vasikankieltä, kaviaaria, lehtisalaattia, ravunpyrstöjä, kapriksia, suolakurkkua, tuorekurkkua, kovaksi keitettyjä munia ja soijapapuja. Salaatin ainekset saattoivat vaihdella sesongin mukaan. Lihan saattoi korvata vahvassa mausteliemessä keitetyllä lohella. Alkuperäisen salaattiohjeen ympärillä oli melkoista draamaa, resepti nimittäin yritettiin varastaa. Yksi Olivierin apulaiskeittiömestareista, Ivan Ivanov, oli asialla. Lähtiessään Olivierin palveluksesta ja mentyään Moskva-ravintolan palvelukseen, alettiin siellä tarjoilla samantapaista salaattia nimellä pääkaupungin salaatti. Myytyään ohjeen myöhemmin useille kirjapainoille, se levisi maailman tietoisuuteen. Alkuperäinen tuo resepti ei tietenkään ole, se jäi salaisuudeksi. Ermitaze-ravintola sulki ovensa 1905 ja Olivierin perhe lähti Venäjältä. Nykyisin salaattia voi tehdä melko "laveilla" aineksilla, niitä pystyy vaihtelemaan mielensä, sesongin ja jääkaapin sisällön mukaan. Kastikkeena on majoneesia tai smetanalla tai creme fraichella kevennettyä majoneesia. Salaatti voi sisältää esim. keitettyä lihaa, keitettyä kanaa tai metvurstia, perunaa, keitettyä munaa, porkkanaa, herneitä, omenaa tai päärynää...salaatti laitetaan esille salaattipedille ja koristeluun voi käyttää esim. keitettyä munaa, tomaattia tai oliiveja. Alla on mun versio tästä herkullisesta, juhlien pitopöytiin mainiosti sopivasta salaatista, bon appetit!

5 keitettyä perunaa

3 -4 keitettyä munaa (jätä yksi koristeluun)

4 -5 suola- tai maustekurkkua

1/2 tuore kurkku

2 päärynää tai omenaa

3 keitettyä broilerin rintafileetä tai 300 g keittokinkkua tai metvurstia

200 g pakasteherneitä

1 keitetty porkkana

1 dl majoneesia ja 2 prk smetanaa tai creme fraichea

mustapippuria

maun mukaan suolaa

tilliä. persiljaa ja ruohosipulia tuoreena, käytä näistä ainakin kahta laatua

salaatinlehtiä tarjoiluastiaan salaatin alle

Jos käytät broilerin rintafileitä salaattiin, mausta niitä vähän suolalla, laita tiukasti kelmun sisälle ja keitä liedellä kattilassa, jossa on vettä. Munat hienonnetaan, perunat, kurkut, päärynä tai omena ja broileri, kinkku tai metvursti sekä porkkana kuutioidaan. Yrtit hienonnetaan. Kaikki ainekset sekoitetaan ja maustetaan mustapippurialla ja maun mukaan suolalla. Kastikkeen ainekset sekoitetaan ja lisätään salaattiin. Salaatti laitetaan kylmään tekeytymään ja siirretään salaatinlehdillä vuorattuun tarjoiluastiaan vasta hetkeä ennen tarjoilua. Koristellaan munalohkoilla, tomaatilla tai oliiveilla.