Uunimunat muffinssivuoassa

Mä olen nähnyt näitä muffinssivuoassa valmistettujen munien kuvia vaikka missä ja yks ilta tuli mieleeni kokeilla itsekin niiden valmistusta. Ompa mulla mennyt vuosia hukkaan, näitä olis pitänyt tehdä AINA. Aivan ihania, sopivat aamiaiselle, iltapalalle, välipalaksi, illlanistujaisiin, vaikka mihin. Sitä paitsi näihin voi upottaa makunsa mukaan ihan mitä tahansa höysteeksi; kasviksia, kinkkua, erilaisia juustoa, ihan mitä tahansa tulee mieleen. Eli kurkkaa vaan kaappeihin ja valmistaa ne niistä aineksista, mitä sattuu kotona olemaan tai tähteistä mistä pitää päästä eroon. Illanistujaisiin voi sitten valita ainekset vähän tarkemmin etukäteen mietittynä. Nämä maistuvat sekä lämpiminä että kylminä. Ainakin tällä kertaa näistä munista tuli aivan ihanan makuisia!

muffinssipelti

1 muna/muffinssipellin kolo

suolaa

mustapippuria myllystä

muita mausteita mielesi mukaan

muita aineita mielesi mukaan, esim. kasviksia, kinkkua

juustoraastetta

Öljyä tai voitele muffinssipellin kolot. Laita haluamiasi kasviksia ja muita aineksia, esim. kinkkua pieneksi silputtuna jokaisen kolon pohjalle. Riko jokaiseen koloon yksi muna. Ripottele päälle suolaa, pippuria ja jotakin muuta maustetta, esim. paprikajauhetta. Raasta päällimmäiseksi vähän juustoa. Kypsennä 200° 8 -15 minuuttia, sen mukaan kuinka kypsän keltuaisen muniisi haluat.

Mustikka-valkosuklaapiiras

Uutta vuotta meillä otettiin vastaan ihan rauhallisesti kotosalla. Vierailulla oli ystäväpariskunta, juteltiin mukavia ja syötiin hyvin, elikä ihan leppoisaa iltaa vietettiin. Rakettejakaan ei itse ostettu vaan katseltiin takapihalla muiden lähettämiä. Lasitetusta "ulko-olohuoneesta" oli mukavat näkymät joka suunnalle. Joulun mässäilyjen jälkeen halusin kahvipöytään jotakin erilaista ja päädyin mustikkapiirakkaan, jonka höystin valkosuklaalla. Herkullinen piirakkaohje on peräisin perunajauhopaketin kyljestä omin sovelluksin. Jugurtti tekee pohjasta erityisen mehevän ja täytteen joukkoon raastamani valkosuklaa antoi kyllä piirakalle ihan uuden ulottuvuuden. Jugurttina käytin turkkilaista mallia. Kannattaa kokeilla tota valkosuklaata vaikka sinne omaan lempireseptiinkin. Nyt kun tuo ruokakorin hinta on kovasti tapetilla S-ryhmän laskettua hintoja, taitaa silti se halvin valkosuklaa löytyä Lidlin hyllystä, sieltä mun suklaani ainkin oli peräisin. Tän kanssa voisi tarjota vaniljakastikettakin, mutta meillä sitä syötiin ihan "kuivana" vaan, kun emäntä halusi maistella sitä valkosuklaatwistiä!

Pohja:

125 g voita tai margariinia

4 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 1/2 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 rkl perunajauhoja

1 dl maustamatonta jugurttia

1 muna

Täyte:

3 dl maustamatonta jugurttia

100 g valkosuklaata raastettuna tai rouhittuna

2 munaa

1/2 dl sokeria

2 rkl perunajauhoja

1 rkl vaniljasokeria

Pinnalle:

4 dl (200 g) mustikoita

Sulata rasva. Sekoita sitten pohjataikinan kuivat ainekset keskenään. Anna rasvan vähän jäähtyä ja lisää loput ainekset kuiviin aineksiin. Sekoita taikina tasaiseksi ja levitä se voidellun, halkaisijaltaan 27 cm olevan piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Sekoita täytteen ainekset keskenään ja kaada seos pohjataikinan päälle. Ripottele mustikat pinnalle ja paista piirakkaa uunin alatasolla 175° noin 40 -50 minuuttia, kunnes täyte on kokonaan hyytynyt.

Suussa sulavat silakkarullat - vain kolmesta raaka-aineesta!

Tässä on taas mainio resepti niille, jotka eivät halua viettää keittiössä koko päivää, eikä niitä aineksiakaan tarvitse laittaa edes kauppalistaan. Kyllä kolme ainesta muistaa ilman lappuakin. Silakkafileitä, anjovista ja kermaa, edes suolaa ei tarvita, anjovisten suola riittää silakalle. Mä vähän epäilin kyllä sitä riittävyyttä, mutta kyllä tämä resepti toimii hyvin. Rullat ovat hyviä lämpimänä, mutta erinomaisen makuisia myös kylminä. Kylminä niitä voisi hyvin tarjota näillä leveysasteilla esim. illanvietossa, jossa tarjotaan tapas-tyylistä purtavaa, joko ihan sellaisenaan tai pienten leipien päällä. En tiedä olisko tarvinnut, mutta mä leikkasin rullaamisen jälkeen saksilla selkäevän pois silakoista, ettei se jäänyt siihen päälle törröttämään, niin ne rullat näytti kauniinmilta mun silmääni. Resepti on peräisin Rymättylässä sijaitsevasta maan kuulusta kalaravintolasta, Pentti Oskari Kankaan omistamasta Herran Kukkarosta. Reseptin olen poiminut jostain lehdestä. Mekin ollaan joskus ajeltu sinne isänpäivälounalle vuosia sitten, kun pojat oli pieniä. Oli oikein kivannäköinen paikka ja hyvää kotoisaa, saaristolaishenkistä ruokaa.

noin 20 silakkafileetä

anjovista purkista, joko 1 iso tai 1-2 prk pieniä

noin 1/2 l (kuohu)kermaa

Napsaise halutessasi saksilla selkäevä silakkafileistä pois. Levitä silakkafileet työlaudalle ja laita jokaiselle pala anjovista. N. 1 cm leveä ja 2 -4 cm pitkä palanen jokaiselle fileelle. Rullaa fileet ja lado ne matalaan uunvuokaan. Kaada päälle kermaa niin, että kalat juuri ja juuri peittyvät. Kypsennä 175° uunissa noin 45 minuuttia, kunnes pinta on kauniisti ruskistunut. Tarjoa lämpimänä perunoiden kanssa, jolloin maustunut kermakastike toimii kastikkeena, Lämpimänä tai kylmänä voit tarjota ne pitopöydässä tai illanistujaispöydässä. Jos tarjoat kylmänä, nosta ne liemestä pois, kun liemi on vielä lämmintä ja notkeaa ja nosta rullat vaikka pysyasentoon tarjoiluastiaan.

Lihamakaronilaatikko - made in heaven

Tää resepti tulee "yleisön pyynnnöstä", työkaverit suorastaan vaatii mua laittamaan sen heti tänne, että he pääsevät ruuanlaittopuuhiin. Kysymys on niinkin tavallisesta sapuskasta kuin lihamakaronilaatikko. Ja taas tarina palaa sinne joulun tienoille. Meidän rakkaat pojat kun vaativat lihamakaronilaatikon joulupöytään, totta se on! Yritin ennen joulua vienosti tiedustella, josko sitä ei tänä vuonna tarvittaisikaan, vastaus tuli kahdesta suusta: TARVITAAN! Mä tein ihan tavislihamakaronilaatikon (munamaitoon), paitsi että vanhempi poika maustoi jauhelihan. Nuorella herralla karkas sen verran mopo käsistä tuossa maustamisessa ja lorahti savupaprikajauhetta (en ikinä laita lihamakaronilaatikkoon) enemmä kuin laki sallii, että laatikko maistui vähän oudolta. No pojat kuitenkin pistelivät sitä aattona hyvällä ruokahalulla. Joulupäivänä syötiinkin sitten mummilassa ja siellä olikin niin hyvää lihamakaronilaatikkoa (siis koko suku joutuu tekemään sitä lootaa meidän jälkikasvun takia jouluna!) että se suorastaan suli suuhun. Mun äiti sanoi ottaneensa ohjeen joskus K-Ruokalehdestä. Jossain vaiheessa joulun jälkeen kun arki koitti, muistin sen mummin laatikon ja kaivelin itsekin tuon reseptin esiin. Siinä joulupöydässä se laatikko maistui kyllä hyvälle, mutta niitä sortteja oli niin paljon, että se maku hukkui sinne muiden sekaan. Nyt se oli meillä pääruokana ja täytyy sanoa, että siinä on lihamakaronilaatikko MADE IN HEAVEN, ihan täydellistä. Suorastaan liian hyvää, sitä on pakko santsata sen taivaallisen maun takia. Meillä piti paikkansa mainoksen lause, että "on niin hyvää, ettei sanotuksi saa". Syötiin täydellisen hiljaisuuden vallitessa ihmetellen sitä täydellistä makua. Ja sitten tietysti santsikierros perään. Laatikko on tosi helppo ja nopea valmistaa ja tiskiäkin tulee vähemmän kuin tavislaatikkoa tehdessä. Sen koostumus on ihan erilainen, johtuu varmasti siitä, ettei se sisällä munamaitoa lainkaan vaan tilalla on vettä, lihalientä kuutiosta ja Koskenlaskijaa. Se sulatejuusto varmaan on syynä siihen, että se munaton laatikko pysyy silti ihan täydellisesti koossa. Toimii seuraavana päivänä mikron kautta lämmitettynäkin tavallista lihamakaronilaatikkoa huomattavasti paremmin, maku ja rakenne ei kärsi yhtään. Jos sun huushollissasi asuu lihamakaronilaatikkofaneja, niin tätä reseptiä kannattaa ehdottomasti kokeilla!

4 -5:lle:

400 g naudan jauhelihaa

1 sipuli

3 rkl tomaattipyreetä

1 rkl kuivattua oreganoa

hiven suolaa

mustapippuria myllystä

1 1/2 l  vettä

2 lihaliemikuutiota

1 pss (400 g) tummia sarvimakaroneja

150 g Koskenlaskija-sulatejuustoa (kokeile eri versioita juustosta)

Silppua ensin sipuli. Laita jauheliha (teflon)pannulle paistumaan omaan rasvaansa. Lisää loppuvaiheessa sipuli joukkoon kuullottumaan. Mausta seos tomaattipyreellä, oreganolla, mustapippurilla ja ripauksella suolaa. Kiehauta vesi kattilassa ja murenna joukkoon lihaliemikuutiot. Lisää sekaan raa'at makaronit ja jauheliha-sipuliseos pannulta. Sekoita ainekset ja anna seoksen kiehua kattilassa noin 6 minuuttia. Paloittele sulatejuusto ja lisää seokseen. Sekoittele, kunnes juusto on täysin sulanut. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hiven suolaa. Kaada makaroni-jauhelihaseos uunivuokaan ja paista 200° puolisen tuntia. Ota laatikko uunista, laita kansi päälle ja anna vetäytyä vielä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoa lisänä esim. punajuurisalaattia.

Punajuurisalaatti - hyvää ja kaunista

Heippa kaikille, I´m back to bisness elikä erittäin pitkän joulutauon jälkeen alan purkaa tekemisteni sumaa. Mä pidin totaalisen tauon, en blogannut, en seurannut muiden blogeja ja ja pidin tauon facebookistakin. Ihan hyvin se elo meni vanhanaikaisesti ilman näitä internetin ihmeitäkin. (Ihania blogikavereita oli kyllä vähän ikävä ♥). Työpäivän päätteeksi käyn vastailemassa tauon aikana tänne blogiin tulleisiin kommentteihin ja alan taas kurkkimaan mitä herkkuja kaverit ovat bloganneet! Kyllä munkin niitä reseptejä silti tuli talteen kirjoitettua ja ruokia kuvattua, tottakai. Mä laitan tänne ekaks ihanan simppelin punajuurisalaatin, jota olen jo joulun jälkeen tehnyt uudestaankin. Reseptin sain juniorin tyttöystävältä. Hän kertoi, että heillä syödään aina jouluna tosi hyvää punajuurisalaattia, jonka hänen isänsä valmistaa. Kiinnostuin sen verran, että pyysin reseptiä ja tekstiviestinä sen sitten sainkin. Mä niin tykkään näistä hyvistä, yksinkertaisista resepteistä, varsinkin jos lopputuloksena on jotain näin superherkullista. Tämä kauniin värinen salaatti sopii mun mielestäni juhlien pitopöytiin muutenkin kuin jouluna, mutta voisin kyllä tehdä sitä sunnuntain ruokapöytään tai ihan arkisenkin ruuan kaveriksi vuodenajasta riippumatta. Peittoaa 10 -0 teollisuuden valmistamat punajuurisalaatit. Terveisiä vaan Espooseen ja kiitokset ihanasta reseptistä!

1/2 prk (á n.570 g esim. Felix) etikkapunajuurikuutioita

1 hapokas omena (jouluna jouluomena, muulloin esim. Pink Lady tai Granny Smith)

n. 10 cm pala purjoa

Kastike:

1 prk kermaviiliä

1 dl majoneesia (omatekoinen http://kanapeet.blogspot.fi/2014/06/pikamajoneesi-kymmenessa-sekunnissa.html)

vähän suolaa

hiven valkopippuria
 

Valuta punajuurikuutiot. Kuori ja kuutioi omenat punajuurikuutioiden kokoisiksi. Hienonna purjo. Sekoita kastike kulhossa ja mausta se (varovasti) suolalla ja valkopippurilla. Lisää punajuuri- ja omenakuutiot sekä purjosilppu. Anna salaatin tekeytyä kylmässä muutama tunti tai seuraavaan päivään. Sekoita salaatti ja siirrä se tarjoiluastiaan vasta juuri ennen ruokailua.

Sinivalkoinen puolipyöreä täytekakku

Saatiin kutsu kavereiden luo juhlistamaan itsenäisyyspäivää. Lupasin viedä tuliaisina kakun kahvipöytään. Talon emäntä tykkää tosi paljon prinsessakakusta, joten siltä pohjalta lähdin versioimaan sinivalkoista täytekakkua. Täältä löysin hyvän ohjeen puolipyöreän täytekakkupohjan tekoon, täytteeseen lakkahilloa ja lemon curdia ja päälle sinistä marsipaania ja vähän valkoista koristusta, siitähän se sitten syntyi. Pohjan kokosin metalliseen vatkauskulhoon, jonka vuorasin ensin kelmulla. Siniseen marsipaaniin laitoin vielä hieman sinistä nestemäistä väriä lisää. Se olikin veikeetä puuhaa, koko keittiö ja kokki oli ihan sinisenä! Sokerimassaruusun selätin vasta kolmannella yrittämällä, kyllä siitä ruusun näköinen tuli. Pikeerin tein itse ensimmäistä kertaa, sitä olisi pitänyt tehdä enemmän ja vähän kokeilla ensin johonkin eikä sutaista kovassa kiireessä suoraan kakun päälle. No ensi kerralla sitten paremmalla onnella. Kakku oli aivan ihastuttavan makuista, se upposi kyllä koko poppooseen. Se eilinen päivä oli kyllä melkoista sähellystä. Meidän piti alunperin mennä sinne kavereille jo puoli viiden aikaan, mutta sitten tuli taas kuningasjääkiekko ja sotki suunnitelmat totaalisesti. CHL-sarjan takia peruttu Lukko-Ilves-ottelu pelattiin siirrettynä pelinä itsenäisyyspäivänä. Paikan päälle ei päästy ottelua katsomaan. Hyvä että juuri ja juuri ehdin kakun tehdä, kuvatkin otin vasta kavereiden luona paikan päällä. Kävin todellisessa pikasaunassa ja sitten ruudun ääreen jännittämään maha solmussa jääkiekkoa, supernopea valmistautuminen iltaan  ja lähtö kavereille ja kolmannen erän jännääminen teksti-tv:stä kavereilla. Loppu hyvin kaikki hyvin: hyvä Lukko ja hyvä juniori, illanviettomme saattoi alkaa!

20 cm halkaisijaltaan oleva kakkuvuoka

3 munan sokerikakkupohja:

3 munaa lasiin

sokeria toiseen lasiin saman verran kuin munia

jauhoja kolmanteen lasiin (2/3 vehnäjauhoja, 1/3 perunajauhoja, 1/2 tl leivinjauhetta) saman verran kuin edellisiä

Leivitä vuoka, vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi, sihtaa kuivat aineet siivilän läpi taikinaan ja sekoita varovasti. Kypsennä kakkupohja 175° uunin alatasolla puoli tuntia.

Kostutus:

maitoa + vaniljasokeria

Täyte:

1 prk vispikermaa

2 rkl vaniljakreemijauhetta

maun mukaan lakkahilloa ja lemon curd-tahnaa

Vispaa kerma kovaksi vaahdoksi, lisää vatkaamisen loppuvaiheessa vaniljakreemijauhe. Sekoita joukkoon maun mukaan lakkahilloa ja lemon curd-tahnaa.

Päälle:

1 prk vispikermaa

1 rkl vaniljakreemijauhetta

250 g sinistä marsipaania

koristele haluamallasi tavalla

Vatkaa kerma vaahdoksi, lisää loppuvaiheessa vaniljakreemijauhe.

Kakun kokoaminen:

Vuoraa puolipyöreä, halkaisijaltaan 20 cm astia kelmulla. Leikkaa kakkupohja kolmeen osaan. Laita päällimmäinen kerros puolipyöreästi vuoan pohjalle ja kostuta se. Levitä päälle täytettä niin, että paljon, että pinta tasoittuu, sitten seuraava kerros kakkupohjaa, kostutus, loput täytteet ja viimeinen kakkukerros. Asettele kelmun päät kakun päälle ja laita kevyt paino päälle. Anna makujen tasaantua tunnin verran jääkaapissa. Kumoa kakku tarjoilualustalle ja levitä päälle kermavaahtoa, että marsipaani pysyy kakun päällä hyvin. Kauli marsipaani kahden kelmun tai leivinpaperin välissä ainakin 30-senttiseksi ympyräksi. Käytä kaulitsemisessa apuna tomusokeria. Siirrä marsipaani kakun päälle ja leikkaa ylimääräiset reunat pois. Niistä voi halutessaan tehdä koristeita. Koristele kakku.

Pesto-kylmäsavulohirullat

Mulla oli pakkasessa anopin sisaren miehen itse kylmäsavustamaa lohta pala, jotain herkkua siitä oli loihdittava, ettei se vaan katoaisi suoraan suihin pelkästään leivän päälle siivutettuna. Mitäs jos rullia jollain täytteellä? Löysin arkistoistani Valion reseptin, jossa oli kivan oloinen pesto-tuorejuustotäyte. Lähdin siitä muutellen tekemään täytettä. Lohirullat nautittiin meillä tässä taannoin ystävien hyvässä seurassa alkuruokana sienikeiton kera saaristolaisleipäkiekkojen päällä. Ihania pikku paloja vaikka mihin juhlapöytään. Tuon kylmäsavulohen voi mainiosti korvata Valion tapaan graavilohella, mutta kyllä mun suuhuni nämä kylmäsavurullat ovat maukkaampia. Enpä jorise tässä sen enempää, pitää tehdä nopeasti ruoka ja sitten virittäytyä sohvalle telkkarin ääreen katsomaan jääkiekkoa. Se on tämä nuoren maalivahdin äitinä olo välillä aika hurjaa, kun maha on ihan solmussa kun niitä pelejä katsoo, jännittää niin paljon!

n. 300 g kylmäsavulohta viipaleina

1 rkl sitruunamehua

1 rs (180 g) Pirkka maustamatonta tuorejuustoa

2 rkl Pirkka sitruunapestoa

3/4 dl rucolaa hienonnettuna

2 rkl tilliä hienonnettuna

Asettele ohuet lohiviipaleet vieri viereen vähän limittäin tuorekelmun päälle n. 30 x 20 cm:n levyksi. Purista sitruunamehua suoraan sitruunan puolikkaasta lohiviipaleiden päälle. Sekoita tuorejuusto notkeaksi ja lisää loput ainekset joukkoon. Levitä täyte lastan avulla lohiviipaleiden päälle. Rullaa levy kääretortun tapaan tiukaksi rullaksi kelmun avulla ja kiedo kelmu lohirullan ympärille. Kiedo rulla vielä folioon ja laita pakastimeen muutamaksi tunniksi tai yön yli. Ota rulla huoneenlämpöön puolisen tuntia ennen leikkaamista. Leikkaa kohmeisena viipaleiksi ja lado ne tarjoilualustalle joko sellaisenaan tai ota saaristolaisleivästä pyöreän muotin avulla kiekkoja ja tarjoa lohikiekot niiden päältä. 

Mansikka-marenkimoussekakku

Meni tosi pitkä aika ennen kuin tämä kakku päätyi tänne blogiin. Mulla kävi kakun kanssa tosi hassusti, pari kappaletta niitä lässähti ihan muusiksi. Kakut olivat vielä menossa yhteen kahvitilaisuuteen. Harmitti niin paljon, että ajattelin, etten enää koskaan tämä tyylistä tee. Sitten tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin ja testasin kakkua uudelleen, kun mun kaverini oli meillä kylässä, kakku onnistui täydellisesti, me molemmat tykättiin unelmankevyestä, suuhun sulavasta rakenteesta tosi paljon. Tulin siihen johtopäätökseen, ettei tällaista unelman kevyttä kakku voi kuljettaa mihinkään, se pitää syödä paikan päällä, muuten se lässähtää. Se kakku, mitä me mun ystäväni kanssa syötiin, pysyi ihan täydellisesti koossa vielä seuraavanakin päivänä. Seuraavalla kerralla laitan päälle vielä kevyemmän koristelun. Tämä henkäyksen kevyt, ihana marenkijuustokakku on niin herkkä, ettei sitä kannata kuljetella mihinkään, eikä laittaa päälle mitään raskasta, ihan kevyet koristelut vaan. Silti suosittelen kakkureseptiä lämpimästi, hienostunut ja ihanan makuinen kakku!

Ensimmäiset kakut:

Toinen kakku:

22 -25 cm halkaisijaltaan oleva irtopohjavuoka

Pohja:

260 g Domino-keksejä tai 200 g Diggestive-keksejä

75 g voita tai margariinia

Marenki:

5 valkuaista

2 dl sokeria

Täyte:

marenkia

6 liivatetta

2 rkl sitruunamehua

350 g mansikoita

5 dl kuohukermaa

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla. Murskaa keksit, sulata rasva ja sekoita ne keskenään. Taputtele pohja-ainekset vuokaan. Jos käytät Domino-keksejä, taputtele pohjan ainekset kevyesti vuokaan, ettei pohjasta tule liian kovaa. Laita vuoka kylmään siksi aikaa, kun teet marenkimoussen. Tee marenki kuivassa, puhtaassa astiassa. Vatkaa valkuaisia koko ajan. Kun marenki on alkanut muodostua, lisää sokeri erissä koko ajan vatkaten. Marenki on valmista, kun se on niin kiinteää, että se pysyy astiassa, vaikka käännät sen ylösalaisin. Soseuta mansikat ja vatkaa kerma kovaksi vaahdoksi. Sekoita keskenään marenki, mansikkasose ja kermavaahto. Liota liivatteet kylmässä vedessä, purista niistä vesi pois ja sulata kuumaan sitruunamehuun. Kaada liivateseos ohuena nauhana marenkinmoussen joukkoon ja sekoita kevyesti lastalla. Kaada mousse pohjan päälle ja anna hyytyä kylmässä ainakin neljä tuntia, mielellään seuraavaan päivään. Älä käytä koristeluun mitään raskasta, sillä kakku on tosi kevyt rakenteeltaan äläkä kuljeta mihinkään, sillä rakenne kärsii autoilusta. 

Purjoinen feta-kanapiirakka

Tässä taannoin tarvittiin iltapalaksi jotain kivaa (vanhempi poika yökylässä!) ja päädyin taas suolaiseen piirakkaan, joka syntyi kotoa löytyvistä aineksista. Piirakan piti olla sen verran tuhti, että kevyen vihersalaatin kanssa tarjottuna sillä lähtisi nälkä. Päädyin tuttuun, turvalliseen ja herkulliseen pohjaan, joka sisältää rahkaa. Sitä löytyy aina mun jääkaapistani. Se on mukava tehdä, kun ei tarvitse kylmää välilllä, ei pistelyä, kaulintaa eikä esipaistoa. Taputtelu vain piirasvuokaan, täyte päälle ja uuniin, mikäs sen helpompaa. Tavallisten vehnäjauhojen tilalla kokeilin täysjyväjauhoja, niistä tulee loistava pohja. Mutta sitten se täyte, mitähän sieltä kaapista löytyi? Suikaloin puolikkaan purjon ja höyrytin sen kattilassa. Sitten mulla oli kilon peltipurkki niitä ihania Lidlin kreikkalaisia fetakiekkoja. Yksi kiekko päätyisi piirakkaan. Jääkaapissa oli paketti Kariniemen suolattuja minuuttipihvejä, pari pihviä päätyi suikaloituna pannun kautta täytteeksi. Eipä siinä sen enempää täytteitä tarvittukaan, sitten kielenvievän kinkkupiirakan kerma-munaseos päälle ja herkku uuniin. Superhyvää, en sano muuta!

28 cm halkaisijaltaan oleva piirakkavuoka

Pohjan ohje on täällä
vehnäjauhojen tilalla käytin Myllyn Paras täysjyvävehnäjauhoja

Täyte:

1/2 purjo suikaloituna

200 -250 g murusteltua tai kuutioitua fetaa

2 Kariniemen minuuttipihviä (suolattua tai maustamatonta) suikaloituna

1/2 sitruunan mehu

Liemi:

3 munaa

2 prk ruokakermaa

1/2 tl suolaa

mustapippuria myllystä

1 tl kuivattua tilliä

Tee pohja ohjeen mukaan ja taputtele se piirakkavuokaan pohjalle ja reunoille. Viimeistele taikina vuoan reunoilta haarukalla. Sekoita täyteainekset kulhossa ja levitä vuokaan. Purista sitruunan mehua päälle. Sekoita liemiainekset ja kaada ne täytteen päälle. Paista piirasta 200° uunin alaosassa noin 40 minuuttia. Peitä piirakka leivinpaperilla, kun se on jonkin aikaa kypsynyt, ettei se pala päältä. Tarjoa haaleana vihersalaatin kanssa.

Suppilovahvero-pekonipizza

Tiedättekö mistä tietää sen, että joku on hyvä ystävä? No esim. siitä, että hän menee rämeiseen metsään ja poimii siellä sulle neljä tuntia suppilovahveroita, korillisen ja muovipussillisen, eikä suostu ottamaan edes mitään maksua sienistä vastaan! Luokittelen tällaisen henkilön erittäin hyväksi ystäväksi. Hienosti sopivat suppilovahverot pekonin kanssa pizzan päälle. Uunipellillinen sujahti parempiin suihin sitä vauhtia, ettei tarvinnut seuraavana päivänä pizzaa lämmitellä. Kolmeen pekkaan me tuhottiin pizza Isännän ja vanhemman pojan kanssa.

Uunipellillinen

pohjan ohje on täällä

tomaattikastikkeen ohje on täällä

Päälle:

suppilovahveroita (läviköllinen)

1 sipuli + vähän öljyä

1 pkt (170 g) Amerikan pekonia

juustoraastetta

Tee ensin pohja ohjeen mukaan ja esipaista uunissa. Valmista pizzakastike ohjeen mukaan sillä aikaa, kun pizzapohja on uunissa. Revi suppilovahverot kahtia ja puhdista sienet. Poista kosteus sienistä käyttämällä ne kuivalla kuumalla pannulla, paista niin kauan, että kosteus haihtuu. Silppua pekoni ja paista pannulla. Kuutioi tai suikaloi sipuli ja kuullota sekin pannulla. Kun pizzapohja on hetken levännyt huoneenlämmössä, lisää päälle tomaattikastike ja kastikkeen päälle sienet. Lisää sitten pekonisilppu ja juustoraaste. Ripottele päälle juustoraastetta ja paista vielä pizzaa uunissa n. 20 minuuttia 200°, kunnes juusto on kauniisti sulanut.