Kasvisjauhelihapaistos

Mua on pyydetty laittamaan tänne jotain kevyempiä reseptejä, niistä pöperöistä, joita tuon aamulla nauttimani rasvanpolttosmoothien kanssa sitten päivän aikana syön. Tässä on yksi julkaisukelpoinen tekele, josta tuli mielestäni todella maukas. Tämän paistoksen juju on mielestäni tuo kukkakaali, jonka raastoin ja laitoin raakana sinne joukkoon. Se antaa mukavasti makua ja saostaa kivasti tuon liemen, joka on muuten pelkkää tomaattimurskaa. Se riittää liemeksi, sillä kesäkurpitsoista tulee lisää nestettä niiden kypsyessä. Tomaattimurskaa ei mielestäni tarvitse maustaa etukäteen mitenkään, vaan mausteet voi laittaa suoraan vuokaan ja sitten "käsipelilllä" sekoitella ne sekaisin muiden ainesten kanssa. Reseptiä en kirjannut minnekään ylös, pitää laittaa se tänne niin kauan kuin muistan ainekset ja mausteet, että voitte kokeilla ja saan itsekin tehtyä tätä toistekin. Tätä oli meillä päivällisellä muistaakseni viime sunnuntaina. Muistaakseni sanon sen takia, että meillä töissä riehuva flunssaepidemia kaatoi minut kolmeksi päiväksi petiin ja katosi tuo ajantajukin. Mulle ei yleensä tule kuumetta, mutta tällä kertaa tuli ja nousikin ryminällä. Tänään olen kuitenkin back to business eli lähdössä töihin ja illalla sitten kannustamaan Lukko voittoon Kalpasta, pudotouspelien ensimmäiset pelit näet pelataan tänään!

1 sipuli

1 iso valkosipulin kynsi

öljyä kuullottamiseen

400 g broilerin jauhelihaa

suolaa

mustapippuria myllystä

currya

1 pieni kukkakaali

2 kesäkurpitsaa

1 punainen suippopaprika

1 prk (400 g) tomaattimurskaa (kuva ja lisää kevyitä reseptejä)

suolaa

mustapippuria myllystä

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli. Kuullota niitä hetki pannulla tilkassa öljyä. Lisää broilerin jauheliha pannulle ja anna sen ruskistua. Mausta suolalla, mustapippurilla ja currylla. Raasta kukkakaali karkeaksi raasteeksi. Pilko kesäkurpitsat kuorineen suurehkoiksi paloiksi ja suippopaprika pieniksi paloiksi. Laita kaikki ainekset uuninkestävään vuokaan ja sekoita käsin. Tasoita pinta ja laita kansi tai folio vuoan päälle. Paista uunissa keskitasolla 40 -50 minuuttia 200°. Ruoka sisältää niin paljon kasviksia, ettei salaattia tarvita välttämättä lisukkeeksi, esim. raejuustoa  voi lisätä lautaselle.

Suussa sulavat silakkarullat - vain kolmesta raaka-aineesta!

Tässä on taas mainio resepti niille, jotka eivät halua viettää keittiössä koko päivää, eikä niitä aineksiakaan tarvitse laittaa edes kauppalistaan. Kyllä kolme ainesta muistaa ilman lappuakin. Silakkafileitä, anjovista ja kermaa, edes suolaa ei tarvita, anjovisten suola riittää silakalle. Mä vähän epäilin kyllä sitä riittävyyttä, mutta kyllä tämä resepti toimii hyvin. Rullat ovat hyviä lämpimänä, mutta erinomaisen makuisia myös kylminä. Kylminä niitä voisi hyvin tarjota näillä leveysasteilla esim. illanvietossa, jossa tarjotaan tapas-tyylistä purtavaa, joko ihan sellaisenaan tai pienten leipien päällä. En tiedä olisko tarvinnut, mutta mä leikkasin rullaamisen jälkeen saksilla selkäevän pois silakoista, ettei se jäänyt siihen päälle törröttämään, niin ne rullat näytti kauniinmilta mun silmääni. Resepti on peräisin Rymättylässä sijaitsevasta maan kuulusta kalaravintolasta, Pentti Oskari Kankaan omistamasta Herran Kukkarosta. Reseptin olen poiminut jostain lehdestä. Mekin ollaan joskus ajeltu sinne isänpäivälounalle vuosia sitten, kun pojat oli pieniä. Oli oikein kivannäköinen paikka ja hyvää kotoisaa, saaristolaishenkistä ruokaa.

noin 20 silakkafileetä

anjovista purkista, joko 1 iso tai 1-2 prk pieniä

noin 1/2 l (kuohu)kermaa

Napsaise halutessasi saksilla selkäevä silakkafileistä pois. Levitä silakkafileet työlaudalle ja laita jokaiselle pala anjovista. N. 1 cm leveä ja 2 -4 cm pitkä palanen jokaiselle fileelle. Rullaa fileet ja lado ne matalaan uunvuokaan. Kaada päälle kermaa niin, että kalat juuri ja juuri peittyvät. Kypsennä 175° uunissa noin 45 minuuttia, kunnes pinta on kauniisti ruskistunut. Tarjoa lämpimänä perunoiden kanssa, jolloin maustunut kermakastike toimii kastikkeena, Lämpimänä tai kylmänä voit tarjota ne pitopöydässä tai illanistujaispöydässä. Jos tarjoat kylmänä, nosta ne liemestä pois, kun liemi on vielä lämmintä ja notkeaa ja nosta rullat vaikka pysyasentoon tarjoiluastiaan.

Lihamakaronilaatikko - made in heaven

Tää resepti tulee "yleisön pyynnnöstä", työkaverit suorastaan vaatii mua laittamaan sen heti tänne, että he pääsevät ruuanlaittopuuhiin. Kysymys on niinkin tavallisesta sapuskasta kuin lihamakaronilaatikko. Ja taas tarina palaa sinne joulun tienoille. Meidän rakkaat pojat kun vaativat lihamakaronilaatikon joulupöytään, totta se on! Yritin ennen joulua vienosti tiedustella, josko sitä ei tänä vuonna tarvittaisikaan, vastaus tuli kahdesta suusta: TARVITAAN! Mä tein ihan tavislihamakaronilaatikon (munamaitoon), paitsi että vanhempi poika maustoi jauhelihan. Nuorella herralla karkas sen verran mopo käsistä tuossa maustamisessa ja lorahti savupaprikajauhetta (en ikinä laita lihamakaronilaatikkoon) enemmä kuin laki sallii, että laatikko maistui vähän oudolta. No pojat kuitenkin pistelivät sitä aattona hyvällä ruokahalulla. Joulupäivänä syötiinkin sitten mummilassa ja siellä olikin niin hyvää lihamakaronilaatikkoa (siis koko suku joutuu tekemään sitä lootaa meidän jälkikasvun takia jouluna!) että se suorastaan suli suuhun. Mun äiti sanoi ottaneensa ohjeen joskus K-Ruokalehdestä. Jossain vaiheessa joulun jälkeen kun arki koitti, muistin sen mummin laatikon ja kaivelin itsekin tuon reseptin esiin. Siinä joulupöydässä se laatikko maistui kyllä hyvälle, mutta niitä sortteja oli niin paljon, että se maku hukkui sinne muiden sekaan. Nyt se oli meillä pääruokana ja täytyy sanoa, että siinä on lihamakaronilaatikko MADE IN HEAVEN, ihan täydellistä. Suorastaan liian hyvää, sitä on pakko santsata sen taivaallisen maun takia. Meillä piti paikkansa mainoksen lause, että "on niin hyvää, ettei sanotuksi saa". Syötiin täydellisen hiljaisuuden vallitessa ihmetellen sitä täydellistä makua. Ja sitten tietysti santsikierros perään. Laatikko on tosi helppo ja nopea valmistaa ja tiskiäkin tulee vähemmän kuin tavislaatikkoa tehdessä. Sen koostumus on ihan erilainen, johtuu varmasti siitä, ettei se sisällä munamaitoa lainkaan vaan tilalla on vettä, lihalientä kuutiosta ja Koskenlaskijaa. Se sulatejuusto varmaan on syynä siihen, että se munaton laatikko pysyy silti ihan täydellisesti koossa. Toimii seuraavana päivänä mikron kautta lämmitettynäkin tavallista lihamakaronilaatikkoa huomattavasti paremmin, maku ja rakenne ei kärsi yhtään. Jos sun huushollissasi asuu lihamakaronilaatikkofaneja, niin tätä reseptiä kannattaa ehdottomasti kokeilla!

4 -5:lle:

400 g naudan jauhelihaa

1 sipuli

3 rkl tomaattipyreetä

1 rkl kuivattua oreganoa

hiven suolaa

mustapippuria myllystä

1 1/2 l  vettä

2 lihaliemikuutiota

1 pss (400 g) tummia sarvimakaroneja

150 g Koskenlaskija-sulatejuustoa (kokeile eri versioita juustosta)

Silppua ensin sipuli. Laita jauheliha (teflon)pannulle paistumaan omaan rasvaansa. Lisää loppuvaiheessa sipuli joukkoon kuullottumaan. Mausta seos tomaattipyreellä, oreganolla, mustapippurilla ja ripauksella suolaa. Kiehauta vesi kattilassa ja murenna joukkoon lihaliemikuutiot. Lisää sekaan raa'at makaronit ja jauheliha-sipuliseos pannulta. Sekoita ainekset ja anna seoksen kiehua kattilassa noin 6 minuuttia. Paloittele sulatejuusto ja lisää seokseen. Sekoittele, kunnes juusto on täysin sulanut. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hiven suolaa. Kaada makaroni-jauhelihaseos uunivuokaan ja paista 200° puolisen tuntia. Ota laatikko uunista, laita kansi päälle ja anna vetäytyä vielä kymmenisen minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoa lisänä esim. punajuurisalaattia.

Naudanlihakiusaus

Teen tosi harvoin ruokaa valmiista perunasipulisuikaleista, kun tuntuu, että niistä tulee aina samanmakuista, vähän tylsää ruokaa. Tässä taannoin mukaani tarttui kuitenkin lähikaupan pakastealtaasta puolen kilon pussi. Vasta kotona mietin, että miten ne valmistaisin. Mulla sattui olemaan jääkaapissa kaupan irtotiskistä myytäviä naudan suolalihasiivuja, päätin kokeilla niitä. Naudan kanssa sopi timjami yrtiksi ja kolmen juuston kerma kruunaisi koko komeuden. Suolaa ei tarvitse välttämättä laittaa ollenkaan tai sitten hyvin varovasti, noissa suolalihasiivuissa on sen verran suolaa, että ne maustavat kyllä perunatkin. Yksinkertaisen vihersalaatin kanssa tätä meillä syötiin ja täytyy sanoa, että kelpo kiusausta meillä keskiviikon kunniaksi syötiinkin!

2 -3 annosta

1 pss (500 g) pakasteperuna-sipulisuikaleita

150 g naudan suolalihasiivuja

mustapippuria myllystä

vähän tuoretta timjamia

(ripaus suolaa)

1 prk (2 dl) kolmen juuston kermaa

Levitä uunivuoan pohjalle puolet peruna-sipulisuikaleista. Ripottele päälle vähän pippuria ja silputtua timjamia. Suikaloi naudan suolalihasiivut ja levitä niistä seuraava kerros vuokaan. Päällimmäiseksi loput peruna-sipulisuikaleet, mustaapippuria ja timjamia. Kaada lopuksi vuokaan purkki kolmen juuston kermaa. Kypsennä kiusausta 200-asteisessa uunissa noin tunnin ajan, kunnes pinta on kauniisti ruskistunut.

Kaalilaatikko - se paras resepti

Kaalilaatikonkin voi tehdä niin, että laittaa sekaan jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, muttei sentään sinistä! Halusin luoda suussa sulavan kaalilaatikkoreseptin, jota voisin sitten jatkossa käyttää ja josta saattaisi olla muillekin iloa. Perehdyin asiaan tutkimalla hurjan kasan reseptejä itseltäni ja netistä. Multa löytyi todella perinteisiä, esim. Isännän mummun resepti. Kaikista silmiini osuneista lehdistä olen myös ne reseptit vuosien varrella talteen poiminut. Kyllä mä Hymy-lehdessäkin joskus julkaistusta Paavo Väyrysen kaalilaatikkoreseptistä yhden idean poimin! Olen aina sanonut, että hyviä reseptejä tai ideoita on kaikkialla, aina pitää olla silmät ja korvat tarkkana. Onneksi mun äiti on koko ikänsä harrastanut ystäviensä kanssa lehtien vaihtoa, ne kaikki päätyy mulle ennemmin tai myöhemmin. Äidin lehdet käy mulla ennen ystäville menoa ja ystävien lehdet mä selaan läpi ja poimin mielenkiintoiset reseptit talteen ennen kuin laitan ne lehtikeräykseen. Keittokirjojen reseptejä oli vaikka millä mitalla. Blogeissakin tästä suomalaisten rakastamasta kaalilaatikosta oli vaikka minkälaisia versioita. Sen on aina tehnyt tietyllä tavalla, eikä ole tullut mieleenkään, että niitä valmistustapoja on aivan hirveästi. Tarkoitan tässä nimen omaan lihakaalilaatikkoa, siis sitä versiota, jossa pääraaka-aineina ovat kaali, jauheliha ja riisi/ohra sekä joku liemi/sidosaine. Yhden aineksen tiesin näiden lisäksi laatikkooni laittavani, nimittäin siirapin, mä rakastan sitä siirapin makua siellä laatikossa. Sit mä tiesin mikä jää ehdottomasti tästä herkkuversiosta pois. meirami, en oikein tykkää sen mausta. Tämän penkomisen lopputuloksena syntyi hyvä resepti. Tuli tehtyä rakenteeltaan täydellistä ja aivan mahtavan makuista, suorastaan törkeän hyvää kaalilaatikkoa, olkaa hyvä!

n. 1,3 kg keräkaalia suikaleina

voita

2 sipulia

2 dl puuroriisiä + vettä

1 lihaliemikuutio

400 g jauhelihaa

suolaa

valkopippuria

3/4 dl siirappia

1/2 l kiehuvaa vettä

3 munaa

2 rkl ketsuppia

Päälle:

korppujauhoja

Hauduta suikaloitu kaali voissa pannulla. Lisää loppuvaiheessa silputtu sipuli pannulle hautumaan. Keitä puuroriisi kypsäksi kattilassa vedessä, johon on lisätty lihaliemikuutio pakkauksen ohjeen mukaan. Paista jauheliha pannulla, mausta suolalla ja valkopippurilla. Yhdistä kaaliseos, riisi ja jauheliha suuressa kulhossa ja lisää joukkoon siirappi, kiehuva vesi, munat ja ketsuppi. Sekoita hyvin ja jaa voideltuihin uunivuokiin. Ripottele pinnalle korppujauhoja. Paista laatikoita 175° uunissa 1 ½ - 2 tuntia, kunnes laatikko on tosi pehmeää. Nauti puolukkasurvoksen ja halutessasi perunoiden kanssa.

Pesto-anjovislohi

Mulle tuli hirvee halu kokeilla anjovista lohen kanssa, kun muistin, että olin muutaman sellaisen reseptin poiminut jostain talteen. Kun sain reseptit tutkittua ja muutaman ulkomaisenkin surffailtua, tulin siihen tulokseen, että ihan ekaksi meillä syödään ihan simppeliä lohta, jossa olisi vain punaista pestoa, anjovista ja parmessaanilastuja. Vähän epäilin sitä, kun reseptissä ei ollut yhtään suolaa, mutta se anjovis on niin suolaista, että se lohi kyllä saa suolansa siitä. Se anjovis oli niin vieras tuttavuus sen lohen kanssa, että en uskaltanut säveltää yhtään omiani siinä tekemisessä, vaan noudantin tarkasti Ruoka-lehden ohjetta. Nyt kun sitä on kerran valmistanut, uskallan ensi kerralla keksiä vaikka mitä sinne joukkoon! Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen resepti!

700 -900 g lohifileetä

1 rs anjoviksia

1/2 prk (80 -100 g) punaista pestoa

Päälle:

parmesaanilastuja

Nypi lohifileestä ruodot pois ja laita filee uuniastiaan tai uunipellille leivinpaperin päälle. Leikkaa lohen pintaan viiltoja (ei ihan nahkaan asti) reilun sentin välein. Valuta anjovikset ja puolita ne pitkittäin. Upota anjovissuikaleet viiltoihin. Levitä punaista pestoa kalan päälle. Ripottele lopuksi parmesaanilastuja kalan pinnalle ja paista se uunissa keskitasolla puolisen tuntia 200 asteessa. Tarjoa lisänä jugurtti-kapriskastiketta.

Gambialainen lammaspata - tämähän sulaa suuhun

Mulla oli vuosia "lammaskammo", kun joskus vuosia sitten pilasin lampaanpaistin totaalisesti tehden siitä aivan kammottavan makuista pöperöä, sitä kuuluisaa hikistä villasukkaa. Nyt bloggaamisen myötä tuli mieleen, että sen lampaan voisi ottaa uudelleen käsittelyyn. Pakkohan mun on osata siitä tehdä jotain mitä pystyy oikeasti syömään. Mun ystäväni Taina on jo pidemmän aikaa yrittänyt kertoa mulle, että hän tekee todella hyvää lammaspataa simppelillä reseptillä. Yhtenä kauniina päivänä sitten ostin lammaspaistin ja kirjoittelin ystäväni reseptin muistiin. Todella yksinkertaiset aineet siinä reseptissä olivatkin, tomaatilla ja chilillä mentiin, paljon muuta ei tarvittu. Resepti on kulkeutunut ystävälleni hänen ystävältään, jonka gambilainen ex-puoliso tapasi valmistaa lammasta näin. Jos jollain muulle on käynyt kuten mulle tai ei ole uskaltanut lampaasta valmistaa koskaan mitään, suosittelen lämpimästi kokeiluun tätä reseptiä. Jos pelkää tuota chiliä tuossa reseptissä, voin kertoa, etten yhtään käsitä mihin se tulisuus katoaa. Se pata vaan maistuu taivaallisen hyvältä, sulaa suuhun, chili ei maistu tuliselta jälkipotkuineen, vaan maustaa padan tomaatin kanssa ihanan lempeästi. Chilin suurkuluttajat voivat hyvin laittaa pari chiliä tähän reseptiin. Tämä resepti on muutenkin aivan ihana, sipulin, valkosipulin ja paseeratun tomaatin määrääkin voi muutella mielensä mukaan, miten niitä sattuu kaapissa olemaan. Paseerattua tomaattia voi laittaa enemmänkin, jos haluaa, että padassa on runsaammin kastiketta. Juju on se pitkään hauduttaminen padassa, joko liedellä tai uunissa, senkin voi itse valita. HK tuo maahan Chosen by Farmers-tuoteperheessään tuoreita vakumoituja uusi-seelantilaisia karitsan paisteja ja fileitä, joita myydään K-ryhmän kaupoissa (ainakin Citymarketeissa ja Supermarketeissa). Ne ovat aivan upeita tuotteita, valitsin reseptiini luuttoman karitsanpaistin tästä sarjasta. Kiitokset vielä Tainalle ihanasta reseptistä, joka teki musta ja Isännästä kerralla lammasfaneja!

1 - 1,3 kg lampaan tai karitsan luutonta paistia (tai ulkofilettä)

2 -3 sipulia

ainakin 4 valkosipulin kynttä (voi laittaa reilusti enemmänkin)

2 -3 prk paseerattua tomaattia

1 -2 mietoa punaista chiliä

suolaa

mustapippuria myllystä

2 laakerinlehteä

Ota paisti huoneenlämpöön pari tuntia ennen valmistusta. Poista paistista kalvot ja leikkaa se rouhean kokoisiksi paloiksi. Ruskista lihapalat kuumalla pannulla. Lisää pilkottu sipuli ja pieniksi paloiksi leikatut valkosipulit pannulle. Kuullota niitäkin hieman ja lisää sitten paseerattu tomaatti. Poista chilistä siemenet, leikkaa se pieniksi paloiksi ja lisää pannulle. Mausta pata suolalla ja mustapippurilla sekä parilla laakerin lehdellä. Jos valmistat padan kokonaan liedellä, käytä kannellista paistokasaria ja anna padan muhia kannen alla pari tuntia hiljaisella lämmöllä. Jos laitat padan uuniin siirrä se tässä vaiheessa kannelliseen uunipataan ja laita uuniin muhimaan pariksi tunniksi, uunin lämpötila 175°.
Nauti maukas lammaspata riisin ja hyvän salaatin kera, meillä syötiin tätä salaattia.

Mantelinen uunilohi

Mä olin kirjoittanut kansioon tämän reseptin viereen sanan IHANAA ja liimannut vielä jonkun perhostarrankin siihen. En tarkkaan muistanut, miltä lohi on maistunut, mutta sitä tehtiin tänään, onneksi tehtiin! Se oli ihan järkyttävän hyvää, ihanan pehmeän makuista, Isäntä sanoi, että blogikamaa, otettuaan kolmannen kerran lisää. Ei ihan normilohta; fariinisokeria, ananasta, mantelilastuja...Mun mielestä ihan ehdoton kaveri tälle on jasmiiniriisi, se vaan kuuluu yhteen tämän lohen kanssa, ne ovat täydellinen makupari. PS. Suloinen nalle on Kukkasiskoilta.

n. 1 kg lohta fileenä

1/2 sitruunan mehu

suolaa

mustapippuria myllystä

Kastike:

n. 2 dl smetanaa

1,5 tl jauhettua inkivääriä

1 tl currya

1 rkl fariinisokeria

1 (pienehkö) punainen paprika

1 tlk (227 g) ananaspaloja (Dole Gold)

0,75 dl mantelilastuja

Poista lohifileestä kylkiruodot ja laita se uuninkestävään laakeaan astiaan. Mausta filee sitruunamehulla ja ripottele pinnalle suolaa ja mustapippuria. Anna maustua hetki, Laita kastikkeen smetana ja mausteet kulhoon. Valuta ananaspalat ja pienennä ne neljään osaan. Leikkaa paprika ihan pieniksi kuutioiksi. Lisää ananakset ja paprika kastikeeseen ja sekoita se hyvin. Levitä kastike lohifileen pinnalle. Ripottele lopuksi mantelilastut päällimmäiseksi. Voit vielä käsin taputella ne lappeelleen, eivät sitten pala uunissa. Paista lohta 175 asteessa noin 45 minuuttia. Tarjoa jasmiiniriisin kanssa. Liota riisiä vähän aikaa ennen keittämistä.

Macaroni and Cheese - Martha Stewartin tapaan

Tämän Amerikan herkun syntyyn on syypää Thomas Jefferson, joka rakasti italialaista ruokaa ja jonka presidenttikaudella juustomakaronia tarjoiltiin hienoilla päivällisillä. Olen jo pidemmän aikaa ollut utelias tämän ruoan suhteen. Kun vanhempi poika tuli tyttöystävänsä kanssa syömään, oli oikein sopiva hetki kokeilla tätä yksinkertaista, juustoista pastaruokaa. Mulla oli pari reseptiä jemmassa, mutteivät ne näyttäneet sopivilta. Sitten vaan nettiin surffailemaan; suomalaiset versiot hylkäsin heti. Martha Stewartin resepti näytti mielenkiintoisimmalta, valitsin siis sen, vähän vähensin leivän määrää, sitä oli ihan liikaa. Sitten vaan suomennoshommiin. Teko-ohjeen ja pari lisäystä katsoin Allrecipes.com:sta, siellä oli videona macaroni and cheese Thomas Jeffersonin tyyliin. Makaronina mulla oli ihanaa maccheronia, suoraa putkipastaa, joka imaisi kivasti juustokastiketta. Sarvimakaroni käy ihan mainiosti myös. Älä pelästy kastikkeen runsasta määrää, ontot makaronit kyllä imaisevat sen itseensä. Meillä tarjottiin tämän paistoksen kanssa jauhelihapihvejä sipulirenkaiden kera, raejuustoa ja porkkanaraastetta, hyvin sopivat yhteen. Ihana tuhti herkku, jota kannattaa tehdä vain se määrä, mitä kerralla syödään, koska noin runsaalla juustomäärällä makaroonit ovat melkoista "tönkköä" seuraavana päivänä. Tästä 12 hengen reseptistä on helppo tehdä esimerkiksi puolikas annos. Minä tietysti tein neljälle hengelle koko määrän...

12 hengelle:

500 g sarvi- tai putkimakaronia

Kastike:

6 rkl voita

1,2 dl vehnäjauhoja

1, 2 l täysmaitoa (tai 1 l täysmaitoa ja 2 dl ruokakermaa)

2 tl suolaa

1/4 tl muskottipähkinää

1/4 tl mustapippuria

1/4 tl cayennepippuria

500 g cheddar-juustoa

225 g gruyerejuustoa tai 150 g pecorino romano-juustoa

1 tl worcesterkastiketta

Päälle:

4 siivua hyvää vaaleaa leipää

2 rkl pehmeää voita

Keitä makaronit pakkauksen ohjeen mukaan suolalla maustetussa vedessä, kuivattele niitä hetki lävikössä. Laita juustokastikkeen voi sulamaan kattilaan. Lisää jauhot, älä anna niiden ruskistua. Lisää maito erissä vispaten. Mausta kastike. Raasta juustot ja lisää ne kattilaan sulamaan. Laita vielä tilkka worcesterkastiketta joukkoon. Murustele leipä esim. sauvasekoittimella tai tehosekoittimessa, lisää rasva joukkoon ja sekoita hyvin. Voitele uunivuoka, laita makaronit sinne ja kaada kastike päälle. Murustele lopuksi leipäseos päällimmäiseksi. Paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Anna paistoksen vetäytyä viitisen minuuttia ennen tarjoamista.

Moskovan pata

Tämän ihanan, suorastaan syntisen hyvän pataruuan löysin Elämää Koivurannassa-blogista, kun tutkin reseptiarkistojani, multa löytyi itseltänikin muutama resepti. Reseptejä tutkittuani, mun kilon paahtopaistinpalaseeni resepti rakentui allaolevaksi. Mulla oli sellainenkin resepti, jossa paisti laitettiin marinadiin edellisenä päivänä. Sen perusteella arvioisin, että paistiksi käy vallan mainioisti myös valmiiksi marinoitu naudan paahtopaisti. Kuivaa vain lihan pinta huolellisesti, ennen valmistamisen aloittamista. Tie miehen sydämmeen käy vatsan kautta ja ihan taatusti tällä padalla! Ihan hemmetin hyvää pataa, homejuusto ja smetana kruunaavat tämän loistavan uuniruoan. Seuraksi sopivat esim. valkosipuliperunat tai riisi, sekä kevyt vihersalaatti. Meillä pataa syötiin riisin kanssa. Tästä ei pata parane viikonlopun tai juhlapyhien päivällispöydässä!

1 kg naudan paistia (paahto-, sisä-, tai kulmapaisti, valmiiksi marinoitukin käy)

3 sipulia tai punasipulia

3 valkosipulimaustekurkkua

3 -5 rkl voita

3 rkl hunajaa

2 tl mustapippuria myllystä

2 tl cayennepippuria

1 lihaliemikuutio sekoitettuna 5 dl:aan kiehuvaa vettä 

3 rkl vehnäjauhoja tai Maizena tummaa kastikesuurustetta

3 laakerinlehteä

150 -200 g aurajuustoa muruina

240 g (2 prk) smetanaa

Ota paisti huoneenlämpöön tuntia ennen valmistamisen aloittamista. Kuutioi tai suikaloi paisti. Ruskista liha suuressa padassa liedellä kovassa lämmössä. Ripottele sekaan vehnäjauhot tai maizena. Lisää joukkoon sipulisilppu ja paloitellut kurkut, mausteet, laakerinlehdet sekä vesi-lihaliemiseos. Hämmennä hyvin. Anna padan porista aluksi tunnin ajan 200 asteessa. Ota pata uunista, poista laakerinlehdet ja lisää aurajuusto ja smetana. Hämmennä taas hyvin. Laske uunin lämpötila 175 asteeseen. Laita vielä uuniin 1/2 tunnin -45 minuutin ajaksi. Tarjoa esimerkiksi paistettujen valkosipuliperunoiden, perunamuusin, keitettyjen perunoiden tai riisin kanssa.

Muna-juusto-kinkkupaistos

Vähän aikaa mietin, että mikä tämän "sörsselin" nimeksi tulee, sitten päädyin yllä olevaan. Kaikki lähti siitä, kun sanoin tänään jo töissä työkavereille, että tänään tämä bloggari ei jaksa tänään paljon kokkailla vaikkei kotona ruokaa valmiina ollutkaan. Ei pitänyt tehdä kuin munakas, eikä todellakaan ollut tarkoitus laittaa sitä tänne blogiin. Kotiin päästyäni ajattelin, että jos laittaiskin sen munakkaan uuniin. Katsoin jääkaappiin, siellä ei kummosia aineksia ollut, mutta otin piirakkavuoan ja kulhon esiin ja menin uudelleen jääkaapille. Ladoin työpöydälle munia, juustoraastetta, raejuustopurkin, sipulin ja paprikan sekä kinkkusuikalepussin. Tosta tulee tän päivän ruoka ja sillä siisti. Ei siitä mitään munakasta tullut, kyllä se oli ennemmin paistos. Aloitin pilkkomalla sipulin ja paprikan ja kuullottelemalla ne pannulla. Sitten kippasin kaikki ainekset sekaisin kulhossa, seos oli tosi paksua. Öljysin piirasvuoan, laitoin seoksen sinne ja uuniin paistumaan. Hiukan jännitti, että mikähän makuelämys sieltä uunista ulos tulee. Ei olis kannattanut, paistos oli oikein kauniin näköinen ja todella hyvän makuinen. Niinpä uskaltauduin laittamaan reseptin tänne kuvineen. Aivan älyttömän helppo- ja nopeatekoinen maukas paistos kiireiseen arkeen!

1 sipuli

1 punainen paprika

tilkka öljyä

5 munaa

200 g raejuustoa

150 g kinkkusuikaleita

vähän suolaa

mustapippuria myllystä

vajaa 2 dl juustoraastetta

tilkka vettä

Pilko sipuli ja paprika. Kuullota ne pannulla öljytilkassa. Laita kulhoon munat, raejuusto, kinkkusuikaleet, mausteet, juustoraaste ja vesi. Sekoita hyvin ja laita seos öljyttyyn uunin kestävään laakeaan vuokaan. Paista puolisen tuntia 200 asteisessa uunissa. Tarjoa vihersalaatin kanssa.

Aura-broilerikiusaus

Mulla oli paketti broilerin hunajafileesuikaleita, niistä piti eilen tehdä jotain ruokaa tälle päivälle niin, että se olisi sitten valmista töiden jälkeen. Uunin  kautta jotain sellaista, että kaikki olisi yhdessä astiassa. Avasin reseptikansioni ja siinä se oli, ensimmäinen silmiini osunut resepti; aura-broilerikiusaus. Tää oli pakko kokeilla. Broilerin hunajafileesuikaleita, perunasuikaleita, sipulia, mausteita, kermaa, aurajuustoa ja arvatkaapa mitä? Banaania, juu, kyllä ihan totta, banaania! Kaikki muut aineet löytyivät kotoa, mutta nyt kun halusin tehdä tästä helpon arkiversion, mulla ei ollut peruna-sipulisuikaleita. Isäntä lähti kaupassa käymään ja huikkasin hänelle, että tuopa pussi suikaleita tullessasi. Juhlavassa versiossa kannattaa sipuleita laittaa kaksi, tehdä suikaleet itse perunasta ja käyttää ruokakerman sijasta kuohukermaa. Muokkasin reseptin HK Pron sivuilta joskus muinoin poimimastani ohjeesta kotikeittiöön sopivaksi. HK Pron sivuilla on hyviä reseptejä, mutta ne ovat suurkeittiöille suunnattuja ja mun mielestä reseptilaskurilla ei voi ihan suoraan laskea pienten kotikeittiöiden määriä, vaan ne pitää itse miettiä. Kun vuoka tuli uunista ulos, tuli siinä sitten vähän maisteltua kiusausta, se oli ihan taivaallisen hyvää. Se banaani sopi sinne sekaan ihan tajuttoman hyvin. Nyt on sitten tultu töistä kotiin ja pian pääsee syömään, nam!

1 rs (450 g) Kananpojan hunajafileesuikaleita

1 sipuli (2 sipulia juhlavassa versiossa)

tilkka öljyä

1 banaani

2 tl hunajaa

500 g pakasteperuna-sipulisuikaleita (suikaloitua raakaa perunaa juhlavassa versiossa)

100 g aurajuustoa

currya

suolaa

mustapippuria myllystä

2 dl ruokakermaa (kuohukermaa juhlavassa versiossa)

Kuullota silputtu sipuli öljyssä, lisää viipaloitu banaani ja hunaja. Ruskista broilerin fileesuikaleet pannulla. Lado perunat, broilerin suikaleet, sipuli-banaaniseos, murusteltu aurajuusto ja mausteet kerroksittain uunivuokaan. Kaada lopuksi kerma päälle. Kypsennä 200-asteisessa uunissa noin tunnin ajan. Jos teet kiusauksen raa'asta perunasta, anna sen olla uunissa ainakin 1,5 tuntia. Viimeiseksi puoleksi tunniksi voi lämpötilan laskea 150 asteeseen.